Puijon tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä

Puijon hyppyrimäet ovat herättäneet viime kuukausina paljon keskustelua. Erityisesti K90-mäen purkaminen on nostanut esiin kysymyksiä Puijon tulevaisuudesta ja siitä, millaiset edellytykset mäkihypyllä ja yhdistetyllä Kuopiossa jatkossa on. Keskustelu on tärkeää, ja siksi haluamme avata päätösten taustoja sekä kertoa, millaisena näemme Puijon alueen ja mäkihyppyolosuhteiden tulevaisuuden.

Turvallisuus johti K90-mäen purkupäätökseen

Puijon K90-hyppyrimäen tulevaisuutta tarkasteltiin perusteellisesti kuntotutkimusten ja vaihtoehtoselvitysten pohjalta. Vuonna 2024 tehdyissä tarkastuksissa vauhtimäen rungossa ja rakenteissa havaittiin vakavia vaurioita, jotka muodostivat turvallisuusriskin sekä käyttäjille että alueella liikkuville. Rakenteiden kunto johti käyttökiellon asettamiseen, eikä mäkeä voitu enää käyttää harjoitteluun tai kilpailuihin.

Päätös purkamisesta ei syntynyt kevyin perustein. Ymmärrämme hyvin, että päätös herätti pettymystä. K90-mäki on ollut merkittävä osa Puijon historiaa ja monelle myös tärkeä osa omaa urheilupolkua.

Selvityksissä arvioitiin useita vaihtoehtoja rakenteiden korjaamisesta uuden mäen rakentamiseen. Jo alkuvaiheessa K90-mäen alastulorinteen peruskorjauksen ja profiilin muutoksen kustannusarvio oli noin kolmen miljoonan euron luokkaa. Tämän lisäksi myöhemmissä tutkimuksissa ilmeni merkittäviä ongelmia myös vauhtimäen rakenteissa, mikä kasvatti kokonaiskustannuksia huomattavasti.

Samanaikaisesti kaupungin talouden tasapainottamistarpeet, mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajamäärät sekä käytettävissä olevat investointiresurssit muodostivat kokonaisuuden, jonka pohjalta hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päätti K90-mäen hallitusta purkamisesta ja alueen ennallistamisesta.

Miksi ennallistaminen oli välttämätöntä?

Keskustelun aikana on noussut esiin myös kiinnostavia ajatuksia siitä, voisiko K90-mäen aluetta hyödyntää tulevaisuudessa uusilla tavoilla. Uusia ideoita on tärkeää tarkastella avoimesti, mutta samalla on huomioitava alueen turvallisuuteen, ympäristöön ja kustannuksiin liittyvät reunaehdot.

Julkisessa keskustelussa on esitetty ajatuksia siitä, että K90-mäkeä voitaisiin hyödyntää erilaisiin uusiin käyttötarkoituksiin esimerkiksi spede-lingon avulla. On kuitenkin tärkeää todeta, että nykytilanteessa eikä myöskään ennallistamistyön valmistumisen jälkeen alastulorinne sellaisenaan sovellu mäkihypyn alastulorinteeksi.

Lisäksi alue sijaitsee luonnonsuojelualueella, mikä asettaa merkittäviä reunaehtoja kaikelle rakentamiselle ja toiminnalle. Historiatietojen mukaan julkisuudessa esillä ollut spede-linko ei myöskään ollut alun perin tarkoitettu mäkihypyn käyttöön, vaan se jäi aikanaan varastoon.

Jos K90-mäen paikalle tulevaisuudessa suunnitellaan uusia toimintoja, niiden toteuttaminen edellyttää huolellisia selvityksiä. Rakentamisen kustannusten lisäksi on arvioitava muun muassa toiminnan soveltuvuus luonnonsuojelualueelle, toiminnan järjestämisen vastuut, ylläpitokustannukset, mahdollinen liiketoimintamalli sekä ennen kaikkea palvelun todellinen kysyntä.

Muiden mäkien tilanne

Julkisesta keskustelusta on voinut syntyä vaikutelma, että K90-mäen purkaminen merkitsisi luopumista Puijon mäkikeskuksesta. Näin ei kuitenkaan ole. Näemme Puijon edelleen yhtenä Suomen tärkeimmistä mäkihypyn ja yhdistetyn keskuksista.

Seuraamme keskuksen muiden mäkien kuntoa jatkuvasti. K128-mäen osalta on tunnistettu korjaustarpeita erityisesti alastulorinteen rakenteissa ja muovituksessa. Näiden korjausten suunnittelua ja toteutusta on viety eteenpäin, jotta mäkikeskuksen toimintaedellytykset voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Valitettavasti K90-mäen poistuminen käytöstä vaikutti myös kilpailutoimintaan, ja Puijolle suunnitellut SM-kilpailut jouduttiin siirtämään. Tilannetta vaikeuttivat purku- ja ennallistamistöissä esiin tulleet ennakoimattomat rakenteet ja olosuhteet, kuten alastulorinteiden alta paljastuneet betonirakenteet sekä rankkasateiden aiheuttamat maanvyörymät. Ne edellyttivät lisäkorjauksia ja pidensivät töiden kestoa, joten aluetta ei voitu saattaa turvalliseen käyttö- ja tapahtumakuntoon alkuperäisessä aikataulussa. Kilpailujen siirtäminen oli urheiluyhteisölle raskas päätös, mutta turvallisuudesta ei voitu tinkiä.

Tavoitteena uudet ja kestävät olosuhteet

Tavoitteenamme on turvata mäkihypyn ja yhdistetyn harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet pitkäjänteisesti. Olemme jatkaneet yhteistyötä Suomen Hiihtoliiton, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden mäkihyppykaupunkien kanssa ratkaisujen löytämiseksi.

Selvitysten mukaan uuden normaalimäen rakentaminen Puijolle olisi mahdollista, mutta kyse on valtakunnallisesti merkittävästä investoinnista. Hankkeen kustannukset ovat useiden miljoonien eurojen luokkaa, eikä sen toteuttaminen ole realistista ilman merkittävää valtion osallistumista rahoitukseen.

Tavoitteenamme onkin rakentaa yhteinen etenemismalli, jossa vastuut, rahoitus ja aikataulut määritellään selkeästi. Tarkastelemme samalla Puijon roolia osana kansallista harjoittelu- ja kilpailuverkostoa sekä kansainvälisten tapahtumien järjestämistä.

Puijoa kehitetään kokonaisuutena

Puijon mäkien ympärillä käytävä keskustelu kertoo siitä, kuinka tärkeä paikka Puijo kuopiolaisille on. Se on osa kaupungin identiteettiä, historiaa ja tulevaisuutta.

Siksi ratkaisut eivät ole koskaan yksinkertaisia. Niissä joudutaan sovittamaan yhteen turvallisuus, taloudelliset realiteetit, luonnonympäristön vaatimukset sekä liikunnan ja urheilun tarpeet. Uskomme kuitenkin, että parhaat ratkaisut löytyvät avoimella vuoropuhelulla ja yhteistyöllä.

Mikko Ripatti

Sivistysjohtaja