Sääksilive

Kuopion kaupunki toteuttaa myös tänä vuonna yhteistyössä Pohjanmaan merikotkat ry:n kanssa sääksiliven Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueelta, Etelä-Kallavedellä sijaitsevalta pesältä. Yhteistyö Pohjanmaan merikotkat ry:n kanssa aloitettiin vuonna 2022.

Kalasääsket ovat palanneet Afrikasta takaisin pesimäalueelleen huhtikuun puolessa välissä. Piakkoin palaamisen jälkeen on odotettavissa muniminen. Yleensä munia tulee kolme kappaletta kahden-kolmen päivän välein. Munien haudonta alkaa heti.

Livelähetyksen aikana pääsee seuraamaan muun muassa pesän laittoa ja kohentamista, munimista ja haudontaa, poikasten kuoriutumista ja paluumuutolle lähtöä. Lähetys näkyy syyskuun puoleen väliin saakka.

Pesän tapahtumia on mahdollista katsoa seurannasta takautuvasti 12 tunnin ajalta. Kameran kuva näkyy myös yöllä.

Pesän tason yläpuolelle on asennettu sääsuojattu mikrofonillinen kamera, jonka kuvanvälityksen virransyöttö perustuu aurinkosähköjärjestelmään. Kuvayhteydessä voi olla ajoittain teknisiä häiriöitä. Pyrimme päivittämään videon tälle sivulle mahdollisimman pian. Mikäli lähetys on katkennut teknisen häiriön vuoksi, ja kuvaa ei näy, pääset lähetykseen klikkaamalla YouTubessa kanavan nimeä (Meri Kotka).

Kamera on asennettu kiipeämällä pesälle hyvissä ajoin keväällä ennen kalasääskien paluuta muutolta. Kalasääsket eivät vierasta pesälle ilmestynyttä kameraa.

Kuopion kansallisen kaupunkipuiston sääkset saivat viime vuonna yleisöäänestyksen tuloksena nimiksi Hilima ja Onni.

#KuopionSääksiLive #KuopionKansallinenKaupunkipuisto

Ethän häiritse sääksen pesintää

Pyydämme ystävällisesti veneilijöitä huomioimaan pesinnän ja kiertämään pesän riittävän kaukaa. Liian läheltä kulkeva vene saa emot nousemaan pesältään, jolloin poikaset jäävät suojattomiksi ja petolintu voi käydä poikasten kimppuun. Pesän tarkkailu veneestä käsin tulisi tehdä vähintään 500 metrin päästä pesästä.

Pesinnän häiritseminen on laissa kielletty. Luonnonsuojelulain 39. pykälän mukaan on kiellettyä rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana.

Ole hyvä ja hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön.

Pesän tapahtumia

- Kalasääsket saapuvat pesimäreviirilleen Pohjois-Savoon.
- Ensin saapuu yleensä koiras ja sitten naaras.
- Muninta alkaa yleensä pian pesälle saapumisen jälkeen.
– Ensimmäiset vierailut pesällä 16.4.2023: n. klo 11 kävi sääksi lentelemässä pesän yllä. Klo 17 jälkeen renkaallinen sääksi alkoi istuskella pesäoksalla, ehkä viime kesän emolintu. Sama lintu paikalla myös 17.4. aikaisin aamulla.
– Paljon vierailuja ja häiriköintiä 18.4.-1.5.2023, lopulta “omat” emot paikalla.
- Kalasääsket hautovat muniaan. Haudonta kestää noin 5 viikkoa.
  Naaras muninut kolme munaa:
  -1. muna 2.5.2023 klo 18.14
  -2. muna 5.5. 2023 klo 12.34
  -3. muna 8.5. 2023 klo 5.08
- Poikaset alkavat kuoriutua. Arvioitu kuoriutuminen 2023
  -1. muna arviolta 8.-9.6.
  -2. muna arviolta 10.-11.6.
  -3. muna arviolta 12.-14.6.
- Lentoonlähtö heinä-elokuun vaihteessa, 7–8 viikon iässä.
- Viimeinen kalasääski lähtee yleensä paluumuutolle ennen syyskuun puoliväliä.
- Ensimmäisenä lähtee naaras, sitten poikaset yksi kerrallaan ja viimeisenä koiras.

Sääkset voivat hyvin Suomessa ja Pohjois-Savossa

Sääksi eli kalasääski on levittäytynyt lähes kaikkialle maapallolla. Se pesii koko Suomen alueella, siellä missä on sille sopivia pesäpaikkoja ja kalavesiä tarjolla. Aikaisemmin Pohjois-Savossakin suurin osa sääksistä pesi soilla, mutta nykyään tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat vesistöjen rannat, luodot ja saaret.

Sääksi oli häviämässä Suomesta merikotkan tapaan 1970-luvulle tultaessa. Sääkselle aloitettiin tuolloin mittava pelastussuunnitelma ja perustettiin Sääksisäätiö pelastusohjelmaa koordinoimaan. Lintujen rengastajat alkoivat rakentaa tekopesiä kaikkialle Suomeen.

Pesivä parimäärä on nyt maassamme pitkälti toista tuhatta ja kanta on elinvoimainen. Pohjois-Savon sääksikanta voi hyvin ja on edelleen lievässä kasvussa. Kuopiossa kalasääski runsastui vasta 2000-luvulla. Kallavedellä kanta on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa yksittäispareista noin 20 pariin.

Koirasta ja naarasta ei ole helppo erottaa toisistaan. Ruskea rintavyö on naaraalla voimakkaampi ja yhtenäisempi kuin koiraalla, jolla ei aina ole sitä ollenkaan. Naaras on myös suurempi, kuten petolinnuilla on tapana. Yksittäisen linnun määrittäminen sukupuolelleen on hankalaa.

Kalasääski syö ravinnokseen kalaa. Usein se kalastaa aika matalassa vedessä ja saa saaliikseen esimerkiksi lahnoja, mutta myös muita kaloja, kuten särkikaloja, haukia, ahvenia ja ruutanoita. Kalasääski vierailee myös kala-altailla. Pohjois-Savossa elävillä sääksillä yleisin saaliskalalaji on lahna.
Kalasääsken pesä on yleensä puussa, melko korkealla, tavallisimmin vanhassa lakkapäisessä männyssä paksujen oksien varassa. Pesä on iso risulinna (petolinnun pesä), ja se on kooltaan noin metrin halkaisijaltaan. Joskus pesä voi olla myös merimerkissä tms. sellaisessa paikassa, jos sopivaa puuta ei ole löytynyt. Tekopesä on lava, usein kolmiomainen, joka on nostettu ja kiinnitetty puun latvaan.

Pesä on rakennettu risuista ja kepeistä. Tuttua pesää koristellaan joka vuosi tuoreilla havuilla ja oksilla. Pesän sisäpuolelle sääkset tuovat myös esimerkiksi heinää, ruokoja, jäkälää, sammalta ja turvepaakkuja.
Sääksen muninta ajoittuu huhtikuun loppupuolelle. Pesässä on 2–4 munaa, joita sääksi hautoo 5 viikkoa tai vähän yli. Naaras on pääasiallinen hautoja, mutta tilapäisesti hautoo myös koiras, kun naaras poistuu pesältä syömään ja jaloittelemaan.
Poikaset ovat pesässä noin kaksi kuukautta, 7–8 viikkoa, kunnes saavuttavat lentokyvyn. Poikasten kuoriuduttua koiras tuo saalista pesälle, jossa naaras suojaa poikasia auringolta ja lämmöltä. Poikasten kasvaessa todennäköisesti myös naaras tuo ruokaa. Koiras on kuitenkin pääasiallinen saalistaja. Naaras puolestaan hoitaa poikasten syöttämisen. Poikasten ollessa isompia, voi naaras joskus antaa myös koiraan syöttää niitä.

Poikaset vierailevat pesällä vielä lentokykyisinäkin, koska emot tuovat saaliskaloja pesälle.
Syysmuutto alkaa viimeistään syyskuun alkupuolella. Sääkset muuttavat yksin. Ensimmäinen lähtijä on naaras, yleensä elokuun loppupuolella. Sitten lähtevät poikaset yksi kerrallaan. Viimeiseksi lähtee koiras ennen syyskuun puoliväliä.

Sääkset suuntaavat Suomesta talven ajaksi trooppisille alueille. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa, pääosin Länsi-Afrikassa, mutta jopa Etelä-Afrikasta on rengaslöytöjä. Pohjoissavolaisia sääksiä on tavattu Nigeriassa ja yksi jopa Etelä-Afrikassa. Pohjoissavolaisille sääksille ei ole asennettu satelliittipaikantimia, mutta niillä on lukurenkaat, joten niitä voidaan tunnistaa esimerkiksi valokuvaamalla hyvällä kameralla.

Poikaset eivät palaa seuraavana kesänä Suomeen, vaan viettävät kesän Afrikassa. Vasta seuraavana kesänä ne palaavat ensimmäisen kerran synnyinseuduilleen ja aloittavat ehkä 4–5-vuotiaina pesinnän, yleensä 10–40 kilometrin päässä synnyinpaikastaan.