Sääksilive

Kuopion kaupunki on toteuttanut kahtena vuonna, yhteistyössä Pohjanmaan merikotkat ry:n kanssa, sääksiliven Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueelta, Etelä-Kallavedellä sijaitsevalta pesältä. Yhteistyö Pohjanmaan merikotkat ry:n kanssa aloitettiin vuonna 2022.

Kalasääsket palaavat Afrikasta takaisin pesimäalueelleen huhtikuun puolessa välissä. Piakkoin palaamisen jälkeen on odotettavissa muniminen. Yleensä munia tulee kolme kappaletta kahden-kolmen päivän välein. Munien haudonta alkaa heti.

Livelähetyksen aikana pääsee seuraamaan muun muassa pesän laittoa ja kohentamista, munimista ja haudontaa, poikasten kuoriutumista ja paluumuutolle lähtöä. Lähetys näkyy syyskuun puoleen väliin saakka. Vuoden 2023 sääksilive päättyi 27.9.

Pesän tapahtumia pääsi seuraamaan takautuvasti 12 tunnin ajalta. Kameran kuva näkyi myös yöllä.

Pesän tason yläpuolelle asennettiin sääsuojattu mikrofonillinen kamera, jonka kuvanvälityksen virransyöttö perustui aurinkosähköjärjestelmään. Kamera asennettiin kiipeämällä pesälle hyvissä ajoin keväällä ennen kalasääskien paluuta muutolta. Kalasääsket eivät vierasta pesälle ilmestynyttä kameraa.

Kuopion kansallisen kaupunkipuiston sääkset saivat vuonna 2022 yleisöäänestyksen tuloksena nimiksi Hilima ja Onni.

#KuopionSääksiLive #KuopionKansallinenKaupunkipuisto

Ethän häiritse sääksen pesintää

Pyydämme ystävällisesti veneilijöitä huomioimaan pesinnän ja kiertämään pesän riittävän kaukaa. Liian läheltä kulkeva vene saa emot nousemaan pesältään, jolloin poikaset jäävät suojattomiksi ja petolintu voi käydä poikasten kimppuun. Pesän tarkkailu veneestä käsin tulisi tehdä vähintään 500 metrin päästä pesästä.

Pesinnän häiritseminen on laissa kielletty. Luonnonsuojelulain 39. pykälän mukaan on kiellettyä rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana.

Pesän tapahtumia

Sääkset voivat hyvin Suomessa ja Pohjois-Savossa

Sääksi eli kalasääski on levittäytynyt lähes kaikkialle maapallolla. Se pesii koko Suomen alueella, siellä missä on sille sopivia pesäpaikkoja ja kalavesiä tarjolla. Aikaisemmin Pohjois-Savossakin suurin osa sääksistä pesi soilla, mutta nykyään tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat vesistöjen rannat, luodot ja saaret.

Sääksi oli häviämässä Suomesta merikotkan tapaan 1970-luvulle tultaessa. Sääkselle aloitettiin tuolloin mittava pelastussuunnitelma ja perustettiin Sääksisäätiö pelastusohjelmaa koordinoimaan. Lintujen rengastajat alkoivat rakentaa tekopesiä kaikkialle Suomeen.

Pesivä parimäärä on nyt maassamme pitkälti toista tuhatta ja kanta on elinvoimainen. Pohjois-Savon sääksikanta voi hyvin ja on edelleen lievässä kasvussa. Kuopiossa kalasääski runsastui vasta 2000-luvulla. Kallavedellä kanta on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa yksittäispareista noin 20 pariin.

Koirasta ja naarasta ei ole helppo erottaa toisistaan. Ruskea rintavyö on naaraalla voimakkaampi ja yhtenäisempi kuin koiraalla, jolla ei aina ole sitä ollenkaan. Naaras on myös suurempi, kuten petolinnuilla on tapana. Yksittäisen linnun määrittäminen sukupuolelleen on hankalaa.

Yhteystiedot

Heli Laurinen

yleiskaavapäällikkö

Heikki Soininen

kaupunginmetsänhoitaja

Lue lisää Kuopion kan­sal­li­ses­ta kau­pun­ki­puis­tos­ta