Kuopion sääksilive

Kuopion kaupunki toteuttaa yhdessä Pohjanmaan Merikotkat ry:n kanssa sääksiliven, Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueelta, Etelä-Kallavedellä sijaitsevalta pesältä.

Pesällä olevan kameran kuvaa välitetään kaikkien kuopiolaisten iloksi toukokuun alusta alkaen. Kalasääsket ovat palanneet Afrikasta takaisin pesimäalueilleen huhtikuussa. Pohjois-Savoon kalasääsket saapuivat huhtikuun loppupuolella. Livelähetystä on mahdollista seurata syyskuun puoleen väliin saakka, jolloin viimeinenkin sääksi, yleensä koiras, lähtee paluumuutolle.  

Livelähetyksen aikana pääsee seuraamaan mm. munimista ja haudontaa, poikasten kuoriutumista ja paluumuutolle lähtöä. Pesän tapahtumia on mahdollista katsoa seurannasta takautuvasti 12 tunnin ajalta. Kameran kuva näkyy myös yöllä.

Pesän tason yläpuolelle on asennettu sääsuojattu mikrofonillinen kamera, jonka kuvanvälityksen virransyöttö perustuu aurinkosähköjärjestelmään. Kamera on asennettu kiipeämällä pesälle hyvissä ajoin keväällä ennen kalasääskien paluuta muutolta. Kalasääsket eivät vierasta pesälle ilmestynyttä kameraa. 

Pesän tapahtumista kerromme myös Kuopion kaupungin sosiaalisen median kanavissa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

#KuopionSääksilive #KuopionKansallinenKaupunkipuisto

Pesän tapahtumia

Huhtikuussa

  • Kalasääsket ovat saapuneet pesimäreviirilleen Pohjois-Savoon.
  • Koiras saapui 19. huhtikuuta ja naaras 20. huhtikuuta
  • Muninta on alkanut pian pesälle saapumisen jälkeen.

Toukokuussa

  • Kalasääsket hautovat muniaan. Haudonta kestää noin 5 viikkoa.
  • Naaras on muninut kolme munaa (tilanne 10.5.):
    -1. muna ma 2.5.
    -2. muna to 5.5.
    -3. muna su 8.5.

Kesäkuussa

  • Poikaset alkavat kuoriutua. Poikasten odotetaan kuoriutuvan noin 6.–12. päivä kesäkuuta.  

Heinä-elokuussa

  • Lentoonlähtö heinä-elokuun vaihteessa, 7–8 viikon iässä. 

Syyskuussa

  • Viimeinen kalasääski lähtee yleensä paluumuutolle ennen syyskuun puoliväliä.  Ensimmäisenä lähtee naaras, sitten poikaset yksi kerrallaan ja viimeisenä koiras. 
     

Lähetyksen saat näkymään koko näytön kokoisena klikkaamalla oikean alareunan "koko näyttö" -painikkeesta.

Sääkset voivat hyvin Suomessa ja Pohjois-Savossa

Sääksi eli kalasääski on levittäytynyt lähes kaikkialle maapallolla. Se pesii koko Suomen alueella, siellä missä on sille sopivia pesäpaikkoja ja kalavesiä tarjolla. Aikaisemmin Pohjois-Savossakin suurin osa sääksistä pesi soilla, mutta nykyään tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat vesistöjen rannat, luodot ja saaret.

Sääksi oli häviämässä Suomesta merikotkan tapaan 1970-luvulle tultaessa. Sääkselle aloitettiin tuolloin mittava pelastussuunnitelma ja perustettiin Sääksisäätiö pelastusohjelmaa koordinoimaan. Lintujen rengastajat alkoivat rakentaa tekopesiä kaikkialle Suomeen.

Pesivä parimäärä on nyt maassamme pitkälti toista tuhatta ja kanta on elinvoimainen. Pohjois-Savon sääksikanta voi hyvin ja on edelleen lievässä kasvussa. Kuopiossa kalasääski runsastui vasta 2000-luvulla. Kallavedellä kanta on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa yksittäispareista noin 20 pariin.

Koirasta ja naarasta ei ole helppo erottaa toisistaan. Ruskea rintavyö on naaraalla voimakkaampi ja yhtenäisempi kuin koiraalla, jolla ei aina ole sitä ollenkaan. Naaras on myös suurempi, kuten petolinnuilla on tapana. Yksittäisen linnun määrittäminen sukupuolelleen on hankalaa.  

Sääksen ravinto

Kalasääski syö ravinnokseen kalaa. Usein se kalastaa aika matalassa vedessä ja saa saaliikseen esimerkiksi lahnoja, mutta myös muita kaloja, kuten särkikaloja, haukia, ahvenia ja ruutanoita. Kalasääski vierailee myös kala-altailla. Pohjois-Savossa elävillä sääksillä yleisin saaliskalalaji on lahna.  

Pesä  

Kalasääsken pesä on yleensä puussa, melko korkealla, tavallisimmin vanhassa lakkapäisessä männyssä paksujen oksien varassa. Pesä on iso risulinna (petolinnun pesä), ja se on kooltaan noin metrin halkaisijaltaan. Joskus pesä voi olla myös merimerkissä tms. sellaisessa paikassa, jos sopivaa puuta ei ole löytynyt. Tekopesä on lava, usein kolmiomainen, joka on nostettu ja kiinnitetty puun latvaan.  

Pesä on rakennettu risuista ja kepeistä. Tuttua pesää koristellaan joka vuosi tuoreilla havuilla ja oksilla. Pesän sisäpuolelle sääkset tuovat myös esimerkiksi heinää, ruokoja, jäkälää, sammalta ja turvepaakkuja.

Muniminen ja haudonta

Sääksen muninta ajoittuu huhtikuun loppupuolelle. Pesässä on 2–4 munaa, joita sääksi hautoo 5 viikkoa tai vähän yli. Naaras on pääasiallinen hautoja, mutta tilapäisesti hautoo myös koiras, kun naaras poistuu pesältä syömään ja jaloittelemaan.  

Poikaset

Poikaset ovat pesässä noin kaksi kuukautta, 7–8 viikkoa, kunnes saavuttavat lentokyvyn. Poikasten kuoriuduttua koiras tuo saalista pesälle, jossa naaras suojaa poikasia auringolta ja lämmöltä. Poikasten kasvaessa todennäköisesti myös naaras tuo ruokaa. Koiras on kuitenkin pääasiallinen saalistaja. Naaras puolestaan hoitaa poikasten syöttämisen. Poikasten ollessa isompia, voi naaras joskus antaa myös koiraan syöttää niitä.  

Poikaset vierailevat pesällä vielä lentokykyisinäkin, koska emot tuovat saaliskaloja pesälle. 

Syysmuutto  

Syysmuutto alkaa viimeistään syyskuun alkupuolella. Sääkset muuttavat yksin. Ensimmäinen lähtijä on naaras, yleensä elokuun loppupuolella. Sitten lähtevät poikaset yksi kerrallaan. Viimeiseksi lähtee koiras ennen syyskuun puoliväliä.    

Sääkset suuntaavat Suomesta talven ajaksi trooppisille alueille. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa, pääosin Länsi-Afrikassa, mutta jopa Etelä-Afrikasta on rengaslöytöjä. Pohjoissavolaisia sääksiä on tavattu Nigeriassa ja yksi jopa Etelä-Afrikassa. Pohjoissavolaisille sääksille ei ole asennettu satelliittipaikantimia, mutta niillä on lukurenkaat, joten niitä voidaan tunnistaa esimerkiksi valokuvaamalla hyvällä kameralla.

Poikaset eivät palaa seuraavana kesänä Suomeen, vaan viettävät kesän Afrikassa. Vasta seuraavana kesänä ne palaavat ensimmäisen kerran synnyinseuduilleen ja aloittavat ehkä 4–5-vuotiaina pesinnän, yleensä 10–40 kilometrin päässä synnyinpaikastaan.  

Päivitetty 10.5. Lisätty tietoa pesän tapahtumiin munimisesta.

Tutustu myös Tutustu myös

Yhteystiedot Yhteystiedot

Seppo Jauhiainen
kaupunginmetsänhoitaja
0400 577 330
seppo.jauhiainen(at)kuopio.fi