Osallisuusmalli

Meidän Kuopio -osallisuusmalli

Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.12.2025 Meidän Kuopio -osallisuusmallin. Siinä kerrotaan, millä tavalla asukas ja palveluiden käyttäjä voi osallistua Kuopion kaupungin toiminnan suunnitteluun. Osallisuusmallissa on linjauksia, toimenpiteitä ja tavoitteita asukasosallisuuden edistämiseen. Osallisuusmallin tehtävät ja vastuut määritetään erikseen vuonna 2026.

Asukasosallisuus toteutuu Kuopion perustoiminnassa, aluedemokratiassa ja vapaassa kansalaistoiminnassa.

Kuvassa on esitelty Kuopion kaupungin osallisuusmallin rakenne

Vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa painotetaan dialogisuutta. Keskustelevaa vuoropuhelua käydään muun muassa kaupungin, asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa vuosittaisissa kaupunki- ja maaseutufoorumeissa sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen keskittyvässä foorumissa.

Kumppanuustavoitteeseen pääsemiseksi muutetaan kaupungin toimintakulttuuria.

Kaupungin perustoiminnassa tavoitteeseen päästään edistämällä suunnitteluosallisuutta, jossa asukkaat otetaan mukaan kaupungin toiminnan suunnitteluun ja palvelujen kehittämiseen aikaisemmassa vaiheessa ja laajemmin. Kuopiossa keinoja tähän ovat toimijaverkostot, hankekohtaiset asukasraadit, pitäjäraadit, kyselyt, dialogit ja yhteissuunnittelu.

Lähidemokratian tukena pitäjäraatitoimintaa on kaikilla maaseutualueilla alueiden elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kaupunki mahdollistaa vapaata kansalaistoimintaa vuokraamalla tiloja, myöntämällä avustuksia ja neuvontaa yhdistysten, järjestöjen ja asukasryhmien toiminnan tueksi.

Miksi asukasosallisuutta halutaan kehittää Kuopiossa? 

Asukasosallisuutta halutaan kehittää Kuopiossa, koska tutkimustiedon mukaan se lisää yksilön ja yhteisön hyvinvointia, edesauttaa hyviä väestösuhteita ja luo turvallista arkea, parantaa paikallista elinvoimaa ja ilmapiiriä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023). Kuntalain 22 pykälän mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (Kuntalaki 8.2.2019/175, 22 §). 

Kuopiolaisten kokemus omista vaikuttamisen mahdollisuuksistaan voisi olla parempi. Vuonna 2024 toteutetun Pohjois-Savon hyvinvointikyselyn mukaan kuopiolaisten luottamus poliittisiin päätöksentekijöihin on keskimääräistä vähäisempi, 4,8 asteikolla 1–10. Myös kuopiolaisten tunne siitä, että voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin asuinseudullaan on alhainen, 4,5 asteikolla 1–10. Arvioin annettiin asteikolla 1–10, joista 1 on negatiivisin arvio ja 10 positiivisin arvio. 

Vaikuttamismahdollisuuksista on seurantatietoa vuodesta 2019 lähtien. Vuoteen 2019 verrattuna tunne omista vaikutusmahdollisuuksistaan on hieman heikentynyt.  Pohjois-Savon hyvinvointikyselyyn vastasi vuonna 2019 yhteensä 826, vuonna 2021 yhteensä 1 151 ja vuonna 2024 yhteensä 951 kuopiolaista. Kyselyyn vastanneista valtaosa, noin 70–80 prosenttia on naisia. 

Kuopiolaisista lukiota käyvistä nuorista 14,2 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 28 prosenttia kokee vaikuttamismahdollisuutensa hyviksi koulussa (Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 

Mitä osallisuusmallilla tavoitellaan?

Kuopion kaupungin lähidemokratiajaosto linjasi 9.11.2023 kaupungin osallisuustyön tavoitteeksi kumppanuuden asukkaiden kanssa. Kumppanuus kaupunkiorganisaation ja asukkaiden kanssa tarkoittaa yhteistyötä vaihtoehtojen kehittämiseksi ja toivetilan muodostamiseksi.  

Kaupunginvaltuusto päätti 20.5.2024, että kaupunkitasoisen osallisuusmallin kehitystyössä huomioidaan alueiden erilaisuus ja erilaiset tarpeet säilyttämällä pitäjäraadit sekä kehittämällä niiden toimintaa.  

Kaupunki on julkisen hallinnon organisaatio. Julkisen hallinnon organisaatioiden asukas- ja asiakaslähtöisen toiminnan tasoa voidaan kuvata niin sanottuina osallisuuden tasoportaina. Alhaisimmillaan julkisen sektorin organisaatio antaa asukkailleen tietoa ja ymmärrystä ongelmista ja vaihtoehtoisista ratkaisuistaan. Kyse on tällöin pitkälti tiedottamisesta. Hieman kehittyneemmässä toiminnassa kaupunki kerää asukkailtaan palautetta toiminnan muistuttaessa lähinnä konsultoinnilta.

Seuraavassa vaiheessa kaupunki työskentelee asukkaidensa kanssa, jotta heidän huolensa ja toiveensa ymmärretään. Tätä vaihetta kutsutaan osallistamiseksi, jossa siis kaupunki kutsuu kuntalaisia ja muita toimijoita osallistumaan johonkin jo melko määriteltyyn asiaan. Kuopion kaupungin tavoittelema kumppanuus asukkaiden kanssa saavutetaan neljännellä portaalla. Viidennellä tasolla kaupunki toteuttaa sen mitä kuntalaiset toivovat. Kuudennella eli ylimmällä tasolla kuntalaiset kehittävät itsenäisiä ratkaisuja ja hyödyntävät niitä ilman julkisorganisaatiota. (Lähde: IAP2 Spectrum of Public Participation – Organizing Engagement) 

Kaupungin osallisuustoimintaa on kehitetty aikaisemminkin. Vuonna 2022 Lähiöohjelma-hankkeen raportissa ehdotettiin aluekehittämismallin pilotointia, osallisuuskoordinaattorin palkkaamista, digitaalisen osallisuusalustan hankintaa ja osallistuvan budjetoinnin määrärahaa. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi ehdotukset 7.9.2022, 59 § ja totesi, että annettu raami ei mahdollista Lähiöohjelma -mallin käyttöönottoa suunnitellulla tavalla vuonna 2023. Lautakunta edellytti, että kaupunginvaltuusto myöntää tarvittavan lisämäärärahan mallin käyttöönottoon. Kaupunginhallitus hyväksyi 3.10.2022, 273 § Lähiöohjelma-mallin valmistelun raportin ja merkitsi muut ehdotukset tiedoksi. 

Meidän Kuopio -osallisuusmalli

Meidän Kuopio osallisuus- ja vuorovaikutusmalli pitää sisällään:

a. Osallisuuden kehittämisen koko kaupungin perustoiminnassa

b. Osallisuuden edistämisen lähidemokratiassa

c. Osallisuuden edistämisen vapaassa kansalaistoiminnassa

Osallisuuden kehittäminen kaupungin perustoiminnassa

Kuopion kaupungin perustoiminta sisältää seuraavat merkittävimmät tehtävät: 

• koulutus- ja varhaiskasvatus
• kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut
• hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön koordinointi
• järjestöpalvelut, yhteisötoiminta
• maankäyttö ja kaavoitus
• vesi- ja jätehuolto
• katujen rakentaminen ja ylläpito
• liikenne ja joukkoliikenne
• ympäristöpalvelut
• turvallisuus ja varautuminen
• elinkeinopolitiikka, kotouttaminen
• työllisyyspalvelut
• vaalien järjestäminen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen.

Kaupunginjohtaja asettaa osallisuuden kehittämisryhmän, jonka tehtävänä on edistää organisaation osallisuustoimintaa ja siinä tarvittavia tukitoimenpiteitä sekä vaikuttavuuden arviointia.

Kuopion kaupungin toimintakulttuurin muutosta tuetaan seuraavilla toimenpiteillä:

a. Kirjataan osallisuuden kehittäminen kaikkien toimialojen toimintasääntöihin

b. Laaditaan ohjeet asukkaiden yhdenvertaiseen osallisuuteen ja osallistumiseen

c. Koulutetaan henkilöstöä (erityisesti johtoryhmä, toimialojen johtotiimit ja valmistelijat). Koulutusta erityisesti dialogisuudesta, suunnitteluosallisuuden menetelmistä, saavutettavuudesta.

d. Tuetaan päätösten vaikutusten ennakkoarviointien laajaa käyttöönottoa ja monialaisuutta

Kaupungin henkilöstölle tarjotaan monipuolista koulutusta viestintään ja suunnitteluosallisuuden menetelmiin. Kuopiossa suunnitteluosallisuuden keinoja ovat muun muassa toimijaverkostot, kumppanuuspöydät, hankekohtaiset asukasraadit, pitäjäraadit, kyselyt, keskustelutilaisuudet ja yhteissuunnittelu.

Dialogia eli keskustelevaa vuoropuhelua käydään kaupungin, asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa vuosittaisissa kaupunki- ja maaseutufoorumeissa sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen keskittyvässä foorumissa. Keskustelevassa vuoropuhelussa osallistujat tuovat oman osaamisensa, tutkitun tiedon ja kokemustiedon yhteiseen hetkeen.

Kuopiossa toimii kolme vaikuttamistoimielintä vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto sekä Lasten Parlamentti. Kaupungin perustoiminnassa hyödynnetään yhä enemmän näiden toimielinten jäsenten osaamista ja asiantuntemusta. Lasten Parlamentti toimii tiiviissä yhteistyössä koulujen oppilaskuntien kanssa ja siten tavoittaa laajalti koululaiset.

Osallisuuden edistäminen lähidemokratiassa

Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain pitäjäraatien toimintamäärärahan, joka jaetaan tasasummaisena pitäjäraatien kesken.

Pitäjäraateja on kahdeksan: Etelä-Kuopio, Juankoski, Karttula, Länsi-Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Riistavesi ja Vehmersalmi. Itäinen maaseutu sisältyy Riistaveteen ja Vehmersalmeen.

Pitäjäraatien keskeiset tehtävät:

• Edistää yhteisöllisyyttä, alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia

• Koordinoi ja rakentaa alueen toimijoiden ja kaupungin välistä yhteistyötä ja tuo esiin alueen kehittämisen tarpeet.

• Laatii lausuntoja ja aloitteita alueen kehittämiseen liittyvistä tarpeista.

• Järjestää tilaisuuksia, joissa kuullaan alueen asukkaita ja yhteisöjä ja edistetään vuoropuhelua kaupungin ja eri toimijoiden kanssa.

• Avustaa suurissa häiriötilanteissa kaupungin viestintää.

• Pitäjäraati laatii talousarvion, toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen.

Keskeisellä kaupunkialueella tapahtuu paljon kaupungin perustoiminnassa. Osallisuutta vahvistetaan kaupungin normaalissa toiminnassa ja viestitään vahvasti osallistumisen mahdollisuuksista monikanavaisesti. Mahdollistetaan eri väestöryhmien yhdenvertainen osallisuus ja osallistuminen. Toimintakulttuurin muutosta tuetaan organisaatiossa asukaslähtöisempään ja osallistavampaan suuntaan. Alueilla nousevien ilmiöiden ja asukkaiden hyvinvoinnin tilan pohjalta järjestetään dialogeja alueiden kehittämiseksi.

Osallisuuden edistäminen vapaassa kansalaistoiminnassa

Kuopion kaupunki mahdollistaa vapaata kansalaistoimintaa asukkaille sekä muille toimijoille tarjoamalla tiloja, antamalla avustuksia ja neuvontaa. Yleisavustuksilla tuetaan muun muassa kylä- ja asukasyhdistyksiä, nuorisoseuroja, urheiluseuroja, eläkeläis- ja kansanterveysjärjestöjä, kulttuuriyhdistyksiä sekä kylätaloja ylläpitäviä toimijoita.

Uusi Meidän Kuopio -tuki tukee yhdistysten, yhteisöjen ja asukkaiden toteuttamaa toimintaa Kuopiossa. Tuki myönnetään kerta-avustuksena monenlaiseen yhteisöllisyyttä lisäävään, kaikille avoimeen toimintaan. Tavoitellaan yhteisöllisyyden ja yhteisöjen kehittymistä, asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi on käytössä talkooraha ja muut kaupungin avustusmahdollisuudet alueiden kehittämiseen ja toimintaan.

Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma

Pi­tä­jä­raa­dit

Kult­tuu­ri­Kuo­pio -ohjelma

Meidän Kuopio -tuki – yh­tei­söl­li­sen toiminnan avustus