Ilmanlaatu

Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat nykyisin eniten tieliikenteen päästöt. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun ovat paikallisia. Haja-asutusalueilla ja maaseututaajamissa ilmanlaatuun vaikuttavat myös kiinteistökohtaisen lämmityksen, erityisesti puun pienpolton päästöt.

Kaikkien tärkeimpien ilman epäpuhtauksien eli rikkidioksidin, typen oksidien, hiilivetyjen ja hiukkasten päästöt ilmaan ovat pienentyneet 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Tieliikenteen päästöjä on vähentänyt uusi vähäpäästöisempi autokanta. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä on rajoitettu ympäristölupamenettelyn avulla. Paras esimerkki ovat Savon Sellu Oy:n tuotantolaitokset, joiden rikkidioksidipäästöt pienenivät 1990-luvun alussa yli 90 %. Useita merkittäviä teollisuuslaitoksia (Särkilahden, Itkonniemen ja Siikaniemen puunjalostusteollisuuden laitokset) on lisäksi suljettu 1990- ja 2000-luvuilla, mikä on vähentänyt suuresti muun muassa hiukkaspäästöjä.

Hiukkaset heikentävät ilmanlaatua

Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on suurimaksi osaksi varsin hyvä. Kuormitetuimpia ovat vilkkaasti liikennöidyt alueet moottoritien varrella sekä Haapaniemen Tasavallankadun ja Savilahden välinen vyöhyke. Tällä alueella ilmanlaadun arvioidaan jatkossa heikkenevän liikenteen lisääntymisen seurauksena.

Vaikka katupölyn torjuntaa on tehostettu, ylittävät vilkkaasti liikennöityjen alueiden hengitettävien hiukkasten pitoisuudet yhä usein ohjearvon keväällä katupölyaikaan.  Katupölyä on viime vuosina tehostetun katujen siivouksen lisäksi torjuttu myös käyttämällä pahimmin pölyävillä alueilla ensiapuna suolaliuosta, joka sitoo pölyä katujen pintaan. Hengitettävien hiukkasten ohjearvon ylityksiä voi olla myös talvipakkasilla ja syksyn katupölyaikaan.

Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun ovat nykyisin varsin vähäisiä ja paikallisia. Hajuhaittoja on ajoittain Haminalahdessa Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen kaatopaikan ympäristössä sekä vähäisemmässä määrin Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n ympäristössä.

Haja-asutusalueilla ja maaseututaajamissa ilmanlaatu on pääosin parempi kuin varsinaisella kaupunkialueella. Maaseututaajamien ja pientaloalueiden ilmanlaatua heikentävät etenkin talviaikaan  ajoittain puun pienpolton päästöt. Erityisesti hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet voivat pientaloalueilla ajoittain olla yhtä korkeita kuin kaupunkialueella.

Ilmansaasteet aiheuttavat Kuopiossakin väestötasolla terveyshaittaa. Vakavimmat terveyshaitat aiheutuvat pienhiukkasille altistumisesta. Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Kuopiossa noin 30 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa. Noin 90 % Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on kaukokulkeumaa muualta. Paikallisen puun pienpolton osuus on 3 % ja tieliikenteen päästöjen osuus noin 7 %. Pienhiukkasten ohella myös otsoni voi väestötasolla aiheuttaa Kuopiossakin terveyshaittoja.

Ilmakehään joutuvat rikin oksidit muuttuvat ilmakehässä ja laskeutuvat sateen ja kuivalaskeuman mukana maaperään ja vesistöihin, missä ne voivat aiheuttaa happamoitumista. Typen oksidit puolestaan voivat aiheuttaa rehevöitymistä laskeuduttuaan maaperään ja vesistöihin. Rikki- ja typpipäästöjä on vähennetty varsin tehokkaasti, mistä syystä niiden aiheuttamat haitat metsäluonnolle ja vesistöille ovat nykyisin varsin vähäisiä. Myöskään alailmakehän otsonin haitalliset vaikutukset viljelykasvien satoon ja metsäkasvillisuuteen eivät ole kovin merkittäviä Kuopion seudulla.