Osaava tulevaisuus – opetushenkilöstön osaamisen kehittyminen nousuun Pohjois-Savossa 1.1.2024 – 31.7.2026
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa pilottihankkeessa rakennettiin vuosien 2024 – 2026 aikana yhdessä Pohjois-Savon kuntien ja Itä-Suomen yliopiston kanssa koulu- ja aluetason oppivaa organisaatiota. Mukana on 15 kuntaa, yli 80 peruskoulua ja yli 1700 opettajaa. Hankkeeseen osallistuivat Joroinen, Kaavi, Keitele, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä.
Hankkeessa tuettiin koulukohtaisten kehittäjäopettajien, kiertävien alueellisten pedagogisten mentoreiden ja räätälöidyn täydennyskoulutuksen avulla perusopetuksen opetushenkilöstön osaamisen kehittymistä. Kehittymisestä kerättiin koulu- ja kuntatason arviointitietoa, jonka pohjalta luodaan valtakunnallinen osaamisen kehittämisen yhteistyömalli muiden kuntien, verkostojen ja yliopistojen käyttöön.
Opettajien työhyvinvointi parani Pohjois-Savon koulujen kehittämishankkeessa
Hankkeen aikana Itä-Suomen yliopisto toteutti tutkimusta hankkeen vaikutuksista. Tulosten mukaan yhteisopettajuus vahvistui ja siihen liittyvät kokemukset paranivat tilastollisesti merkitsevästi. Yhteisopettajuus oli myös yhteydessä korkeampaan työn imuun. Yhteisopettajuuden pysyvä vahvistuminen edellyttää kuitenkin edelleen yhteissuunnittelun resursseja, toimivia lukujärjestysratkaisuja ja johdon tukea.
Henkilöstön työhyvinvointi kehittyi myönteisesti hankkeen aikana, vaikka se olikin jo alkukyselyssä
verrattain korkealla tasolla. Työuupumuksen oireet, kuten väsymys, kognitiivinen kuormitus ja tunteiden hallinnan haasteet, vähenivät. Samalla noin 20 prosenttia henkilöstöstä sijoittui edelleen kuormittujien ryhmään, mikä osoittaa tarpeen jatkaa työhyvinvoinnin tukemista.
Tutkimus osoitti, että avoin ja luottamuksellinen työilmapiiri tukee työn imua ja vähentää työuupumusta. Henkilöstön halu osallistua koulun kehittämiseen oli jo lähtötilanteessa vahva, mutta kokemukset kuulluksi tulemisesta paranivat hankkeen aikana. Opettajien sitoutuminen vahvistui silloin, kun he kokivat voivansa vaikuttaa koulun kehittämiseen ja päätöksentekoon.
Henkilöstö arvioi tiedolla johtamisen ja tietojärjestelmien toimivuuden varsin hyväksi, mutta tiedon hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa ja oppimisen tukemisessa jäi selvästi heikommaksi osa-alueeksi. Tulevaisuudessa painopistettä kannattaa mahdollisesti siirtää hallinnollisesta tiedonhallinnasta kohti oppimisanalytiikan ja pedagogisen tiedon hyödyntämistä opettajan arjen työssä.
OKKU-verkosto on saanut osaamisen kehittämisen yhteistyömallin rakentamiseen avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.