Kaavoituksen julkaisuja
Sivulle on koottu Kuopion kaupungin asemakaavoituksen ja strategisen maankäytön tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa valmisteltuja raportteja, selvityksiä sekä suunnitelmia. Julkaisuja on käytetty lähtöaineistoina.
-
Tarkistuslista on tarkoitettu erityisesti asemakaavoituksen työkaluksi. Työkalun avulla kartoitetaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen.
Tarkistuslista käydään läpi kaavahankkeen tullessa vireille. Sitä hyödynnetään myös monialaisten ilmastokeskusteluiden pohjana kaavahankkeissa. Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen laatima tarkistuslista on vapaasti hyödynnettävissä.
Tarkistuslista: ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen asemakaavoituksessa (Excel)
-
Kaavoituskatsaus (s. 2 – 11) julkaistaan vuosittain Kuopio suunnittelee ja rakentaa -julkaisun yhteydessä.
Kaavoituksen työohjelmat ja kaavoituskatsaus hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa 10.2.2025 § 50.
-
Viherkerroinmenetelmä on kaavoituksessa käytettävä suunnittelutyökalu, jonka avulla mitataan tontin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja hulevesiä viivyttäviä elementtejä suhteessa tontin pinta-alaan. Menetelmän avulla edistetään rakennetun ympäristön ekologisuutta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Tavoitteena on varmistaa riittävien kasvillisuuspintojen määrä tonteilla sekä lisätä hulevesien luonnonmukaista hallintaa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.
Viherkerroinmenetelmä käsittää maankäyttöalueet, joilla viherkerrointa sovelletaan ja niiden tavoitetasot, jotka tonteilla tulee saavuttaa. Tavoitetaso määräytyy tontin pääkäyttötarkoituksen mukaan. Kuopion kaupungille on rakennettu Excel-pohjainen viherkertoimen laskentatyökalu, jota rakennushankkeissa toimivat suunnittelijat käyttävät osana tonttien pihasuunnittelua. Laskentatyökaluun on sisällytetty erilaisia viherelementtejä, joista suunnittelijat voivat valita tontilla käytettävän kasvillisuuden kokonaisuuden, jolla tavoitetaso saavutetaan.
Viherkerrointa sovelletaan tonttikohtaisesti ja lähtökohtaisesti kaikissa vireille tulevissa asemakaavahankkeissa. Tontin vihertehokkuuden toteutumista ohjataan asemakaavakarttoihin lisättävällä kaavamerkinnällä ja -määräyksellä. Kaavamääräyksen noudattamista seurataan rakennuslupaprosessin yhteydessä. Laskentatyökalusta saatava tuloskortti ja tulosta tukeva pihasuunnitelma on liitettävä osaksi rakennuslupa-asiakirjoja.
Kaupunkirakennelautakunta päätti viherkerroinmenetelmän käyttöönottamisesta asemakaavoituksessa kokouksessaan 2.10.2024 § 173. Viherkerroinmenetelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti ja menetelmää kehitetään tarpeen mukaan.
Liitetiedostot:
Viherkertoimen soveltaminen Kuopiossa (pdf)
Kuopiossa sovellettavat maankäyttöalueet ja tavoitetasot (pdf)
Viherkertoimen laskentatyökalu (Excel)
-
Kauppatorin ja Puijonkadun suunnitteluperiaatteet on tulevaa suunnittelua ohjaava ja erityisesti kaupunkiympäristön käyttäjien näkökulmaa painottava ihmisläheinen kokonaisuus, jonka toteuttamisella tulee olemaan vaikutuksia sekä keskusta-alueen käyttäjien sujuvaan liikkumiseen, miellyttävään ja turvalliseen kaupunkiympäristöön että keskustan toimijoiden toimintaympäristöön. Ydinkeskustan elinvoiman kehittämisellä on vaikutuksia Kuopion asemaan kansallisessa kilpailussa vetovoimaisuudesta. Kaupungintalon ympäristön kehittämisellä vahvistetaan sekä keskustaympäristön viihtyisyyttä että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen mahdollisuuksia lisäämällä keskustan puisto- ja viheralueita.
Torialueen kehittämisellä vahvistetaan kaupunkitilan toimivuutta tapahtumatilanteissa ja Kuopion ominaispiirteiden positiivista korostumista matkailukohteena. Puijonkadun kehittämisellä on vaikutuksia viisaan liikkumisen, joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn, edistämiseen sekä kaupunkikulttuurin kehittymiseen yhdellä Kuopion aktiivisimmista kivijalkaliikkeiden katuosuuksista.
-
Rännikatuverkoston suunnitteluohje on yleistason strateginen ohje rännikatujen ja rännikatujen varsien rakennusten tarkemman suunnittelun tueksi. Ohjeen keskiössä ovat suunnitteluperiaatteet, jotka tukevat tarkempaa suunnittelua; asemakaavoitusta, katu ja viheralueiden suunnittelua ja rakennussuunnittelua hankekohtaisten suunnitteluratkaisujen tekemisessä ja perustelemisessa.
Rännikatuverkoston suunnitteluohje on itsenäinen selvitys, joka toimii pohjana keskustan osayleiskaavan verkostoa koskeville suunnittelumääräyksille. Suunnitteluohje täydentää ja osin päivittää vuonna 2005 valmistuneen rännikatujen kehittämissuunnitelman tavoitteita ja sisältöä.
Suunnitteluohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 22.4.2024 § 128.
-
Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen kriteeristöselvityksen tavoitteena on ollut tuottaa selkeät kriteerit vapaa-ajan rakennuspaikkojen ja -asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituiseen asumiseen.
Kaupunginhallitus hyväksyi vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen kriteeristön valmisteluohjeeksi vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitusten muutosten ohjaamiseen, suunnitteluun ja lupa-asioiden valmisteluun kokouksessaan 9.9.2024 (§ 245).
Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen kriteeristö (pdf)
-
Kuopion väestöä, elinkeinoja sekä asumista koskevat lähtötiedot on koottu ja tarkistettu vuoden 2024 talousarvion laadintaa varten. Lähtötietoja käytetään perusteena myös useamman vuoden käsittävälle toiminta- ja taloussuunnittelulle, palvelujen suunnittelulle sekä kaavoitukselle. Suunnitelman taustalla ovat kaupunkirakennesuunnitelman tavoitteet tulevaisuuden kasvusuunnista, täydennysrakentamisesta sekä asumisen ja työpaikkojen laajenemisalueista. Raportti laaditaan vuosittain.
Kuopion kaupunginhallitus on hyväksynyt Kuopion väestö, työpaikat ja asuminen – asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina 2024–2028 –raportin 24.6.2024.
Asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet -kartta (pdf)
-
Kaupunkiseutusuunnitelma on MAL-sopimuskuntien (Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi) muodostama tahtotila alueen kehittämiseksi. Aiemmin laaditun rakennemallin sisältö on suunnitelmassa päivitetty priorisoiden MAL-suunnittelun kärkitavoitteita, joita ovat erityisesti ilmastohaasteisiin vastaaminen ja yhdyskuntien hiilineutraalisuuden edistäminen.
Kaupunkiseutusuunnitelman kanssa samanaikaisesti laadittiin Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma.
Lue lisää seutuyhteistyöstä sivulta.
-
Kuopion kaupunkiseutusuunnitelman kanssa samanaikaisesti laadittu Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sovittaa liikennejärjestelmätyön kehittämisen entistä tiiviimmin osaksi maakunnallista ja valtakunnallista liikennejärjestelmätyötä, MAL-sopimusmenettelyä sekä kaupunkiseutusuunnitelmaa ja sen jatkotoimenpiteitä.
-
Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa muun muassa kaavoitusta, viherrakentamista, rakentamista sekä katusuunnittelua kansallisen kaupunkipuiston alueella. Lisäksi suunnitelma asettaa tavoitteita (alueen) yrityksille ja yhteisöille. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana alueen virkistyskäytön ja matkailun edistämiselle. Hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia toisin kuin kaavoilla.
Tärkeä osa suunnitelman laatimista on ollut löytää osallisten kanssa yhteinen näkemys kansallisen kaupunkipuiston alueella tapahtuvalle toiminnalle ja kehittämiselle pitkällä tähtäimellä, jotta kehitys olisi yhtenäistä, oivaltavaa ja kansallisen kaupunkipuiston ominaispiirteitä kunnioittavaa.
Hoito- ja käyttösuunnitelman avulla edistetään kansallisen kaupunkipuistoalueen vetovoimaisuutta hyödyntäen sen olemassa olevia vahvuuksia. Lue lisää hoito- ja käyttösuunnitelman sivulta.
Kaupunginhallitus hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelman 24.10.2022 ja ympäristöministeriö 28.6.2023.
Hoito- ja käyttösuunnitelma 24.10.2022 (pdf)
Liite 1 (pdf)
Liite 2 (pdf) -
Tahkon keskustan yleissuunnitelma on laadittu liikenneympäristön ja kaupunkirakenteen kehittämiseksi ja sen laadintaan on saatu tukea EU-aluekehitysrahastosta. Yleissuunnitelma on valmistunut keväällä 2020 ja maankäyttöä tarkennetaan asemakaavoilla.
Tahkon keskustan yleissuunnitelmassa alueen kaupunkirakenne tiivistyy luoden mielenkiintoisen ja kutsuvan kävelykeskustan. Ohittava ajoneuvoliikenne ja kortteleiden huoltoliikenne siirtyvät Keitaankadulle ja sekä keskustan ulkolaidoille. Alueelle sijoittuu lisää majoituskapasiteettia sekä uusia, monipuolisia tiloja erilaisille yrityksille.
Tahkon keskustan yleissuunnittelu hanke-esite (pdf)
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja -ympäristön kehittäminen (pdf)
-
Raportissa on päivitetty kuntaliitosten ja maankäyttösuunnitelmien tarkentumisen vuoksi kaupunginhallituksen vuonna 2010 hyväksymä aiempi raportti koskien lomarakennuspaikkojen ja huvilapalstojen tulevaa maankäyttöä ja jatkotoimenpiteitä.
Kaupunginhallitus 18.2.2019
Lomarakennuspaikkojen ja huvilapalstojen vuokrauksen ja myynnin periaatteet (pdf)
-
”Kaupallinen selvitys on toteutettu vuonna 2017 Ramboll Oy:n toimesta. Selvityksessä on käsitelty Kuopion vähittäiskaupan palvelutarjonnan kehittymistä vuodesta 2007 eteenpäin. Keskeisenä tavoitteena on ollut tarkastella kaupallisen tarjonnan volyymissä ja sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia sekä arvioida, miten uudet kaupan hankkeet Päivärannassa ja Matkuksessa ovat vaikuttaneet Kuopion kaupalliseen tarjontaan kokonaisuudessaan. Yksi työn tarkastelukulma on ollut, miten toteutuneet vaikutukset on pystytty maankäytön selvityksissä ja kaupallisten vaikutusten arvioinneissa ennakoimaan.”
Kaupallinen selvitys (pdf)
-
Ohjelma pohjautuu Kuopion arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan vuodelta 2007. Taustana ovat myös Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vuodelta 1998, Itä-Suomen läänin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma sekä muiden kaupunkien ohjelmia.
-
Valtakunnalisen kattavan ajantasaisen ohjeistuksen puuttuessa Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus laativat tämän paikallisesti sovellettavan toimintamallin liito-oravan suojelun, kaavoituksen ja asuntorakentamisen yhteensovittamiseksi. Toimintamallin tavoitteena on varmistaa kasvusopimuksen tavoitteet, kaupunkirakenteen toimivuus ja liito-oravan suojelu.
-
Keskustapysäköinnin yleissuunnitelmassa on määritetty keskustapysäköinnin tavoitetila eli linjaukset asukas-, asiointi- työpaikka- ja vieraspysäköintiin. Yleissuunnitelmassa on määritetty myös kehittämisperiaatteita ja -toimenpiteitä lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.
-
Kuopion kaupunki on laatinut ohjeen tontinkäyttösuunnitelman laatimisesta auttamaan ja opastamaan tontinkäyttösuunnitelman tekemistä rakennushankkeissa. Ohjeen avulla pyritään lisäämään tietoisuutta tontille vaaditusta suunnittelusta ja näin luomaan paremmat edellytykset viihtyisään asumiseen ja kaupunkiympäristöön. Ohjeessa kerrotaan yleisesti tontinkäyttösuunnitelmasta ja siihen vaaditusta sisällöstä sekä mallit rivitalo-, kerrostalo- ja yrityskohteen käyttösuunnitelmista.
-
Kuopion kaupungin strategisessa maankäytössä sovelletaan Maaseuturakentamisen periaatteet –ohjetta, jonka tarkoituksena on määrittää kaupungin tavoitteita ja toimenpiteitä maaseuturakentamisessa, tarkastella tarkoituksenmukaista kylärakennetta, palveluverkkoa ja kehittämistoimien priorisointia, määrittää lähtökohtia maaseutualueiden maapoliittisille toimille ja osoittaa rakentamisen määrä sekä yhtenäistää yksityiskohtaisempia maaseudun kaavoitustavoitteita.
-
Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion ennustetun väestökehityksen mukaisia kasvu- ja laajenemisalueita sekä kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maankäytön tulevaisuuden suunnittelun apuvälineenä kaupunkirakenne suunnitelma tukee ja edistää kaupungin kasvua ja elinvoimaa.
Kaupunkirakennesuunnitelmassa hyväksytään Kuopion tulevaisuuden kasvusuunnat, mahdolliset täydennysrakentamisalueet sekä asumisen ja työpaikkojen laajenemisalueet. Vahva vuosittainen kerrostalorakentaminen ja kaupunkirakenteen täydentäminen ovat asuntotuotannon ja väestöennusteen toteutumisen edellytys. Kaupunkirakennesuunnitelma sisältää myös asuntopoliittiset tavoitteet ja haasteet vuoteen 2030.
Kaupunginhallitus 23.11.2015 / Kaupunginvaltuusto 14.12.2015
Kaupunkirakenne 2030-luvulle (pdf)
Kaupunkirakenne 2030-luvulle -esite (pdf) -
Kuopion matkustajasatama on Puijon ja kauppatorin ohella yksi kaupungin merkittävimmistä vetovoimakohteista. Suunnitelman tarkoituksena on antaa suuntaviivat alueelle sijoittuville toiminnoille ja kaupunkikuvan kehittämiselle sekä ohjata yksityiskohtaista suunnittelua. Suunnitelman keskeistä sisältöä ovat satamarannan ideointi, vierasvenesataman tarpeet, rantaraitin aktivointi sekä uudet aallonmurtajat ja laituripaikat.
Kaupunginhallitus 23.11.2015
-
Selvityksessä tarkastellaan Kuopion palveluverkoston nykytilannetta, toimintaympäristöä ja haasteita sekä esitellään Kuopion tavoitteellinen palvelurakenne ja sen strategisia tavoitteita vuoteen 2025 saakka. Tiivis tarkastelu visioi palveluverkostoa ja palvelujen asemaa kaupunkirakenteessa Kuopion uudet kasvusuunnat ja vanhojen asuntoalueiden täydennysrakentaminen huomioiden.
Kaupunginhallitus 2.6.2014 / Kaupunginvaltuusto 16.6.2014
Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025 (pdf)
-
Y-tonttiselvityksessä on tarkasteltu yleisten, julkisten ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakentamattomien tonttien (Y-tontit) nykytilannetta, tarvetta sekä tulevaisuuden tarpeen arviointia.
Kaupunginhallitus 2.7.2012
Y-tonttiselvitys (pdf)
-
Selvitystyö on käynnistynyt korkeaa rakentamista kohtaan lisääntyneen kiinnostuksen vuoksi. Korkean rakentamisen mahdollistaminen on noussut esiin useissa Kuopion keskustaan ja sen tuntumaan sijoittuvissa projekteissa. Korkealla rakentamisella on merkittävä vaikutus maisemakuvaan sekä kaupunkirakenteen toimivuuteen, eikä sellaista näin ollen voi sijoittaa harkitsemattomasti. Korkeaan rakentamiseen liittyy kaupunkikuvallisia, toiminnallisia ja rakennusteknisiä vaatimuksia.
Tässä selvitystyössä korkealla rakentamisella tarkoitetaan yli 8-kerroksista rakentamista. Työn tarkoituksena on selvittää korkeaan rakentamiseen maisemaa analysoiden kaupunkikuvallisesti soveltuvia ja kaupunkirakenteen toimintaa tukevia alueita. Tarkemmin sijaintipaikat ratkaistaan asemakaavoituksessa. Työ on rajattu koskemaan Kuopionniemeä Pitkälahdesta pohjoiseen.
-
Julkaisu esittelee ranta-alueen rakentamisen osoittamisen ja pääasiassa loma-asutuksen suunnitteluun liittyvät periaatteet. Vuoteen 2000 saakka vastaavan kaavan nimi oli rantakaava. Ranta-asemakaava poikkeaa muista kaavoista siinä, että sen voi teettää maanomistaja. Muihin asemakaavoihin nähden on monia muitakin merkittäviä eroja liittyen mm. kaavan toteutusvastuisiin.
-
Kaupunginhallitus hyväksyi 24.9.2007 Saaristokaupungin Taiteen Kaavan ohjeellisena huomioitavaksi kaikessa Saaristokaupungin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Taiteen kaava (pdf)
-
Kuopion kulttuuriympäristö – strategia ja hoito-ohjeet -ohjelma käsittää Kuopion
rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelman sekä Kuopion
kulttuuriympäristöjen vaalimisen yleisiä periaatteita käsittelevän strategisen osuuden jatkotoimenpide-ehdotuksineen.Ohjelma on hyväksytty Kuopion kaupunginhallituksessa 22.10.2007 ohjeellisena
noudatettavaksi.Kuopion kulttuuriympäristö – strategia ja hoito-ohjeet (pdf)
-
Väinölänniemen käyttösuunnitelma tarkistuksineen valmistui vuonna 2003 ja sitä täydennettiin vuonna 2007 liikenneverkkovaihtoehtojen selvityksellä. Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 10.12.2007 “Väinölänniemen käyttösuunnitelman tarkistuksen” ja “…Liikenneverkkovaihtoehdot”-selvityksen sekä siihen sisältyvän liikenneverkkovaihtoehdon 2+ jatkosuunnittelun pohjaksi.
Väinölänniemen käyttösuunnitelman tarkistus Liikenneverkkovaihtoehdot (pdf)
-
Hirvilahti (2007)
Selvityksen tarkoituksena on helpottaa rakentamista Hirvilahden kylässä. Selvityksen sisältöä, periaatteita ja kokemuksia on tarkoitus soveltaa myös muualla Kuopiossa. Selvityksessä osoitetaan rakentamisen määrä, rakentamiseen soveltuvat paikat sekä suositukset teknisen huollon ratkaisuiksi. Tavoitteena on, että tätä selvitystä käytetään lupamenettelyjen pohjana.
- Raportti osa1 (pdf)
- Raportti osa2 (pdf)
Kaislastenlahti (2008)
Tämän selvityksen tarkoituksena on helpottaa rakentamista Kaislastenlahden kylässä. Selvityksen sisältö ja periaatteet noudattelevat pitkälti Hirvilahdella saatuja kokemuksia.
- Raportti osa1 (pdf)
- Raportti osa2 (pdf)
-
Kansallisen kaupunkipuiston selvitystyö jakautuu esiselvitys- ja hakemusvaiheisiin. Esiselvitysvaiheesta on valmistunut väliraportti vuonna 2006. Siinä on selvitetty kansalliseen kaupunkipuistoon silloisiin muodostamisperiaatteisiin soveltuvat alueet tai aluekokonaisuudet kaupungin näkökulmasta sekä tuotu esille näiden pohjalta vaihtoehdot ja esitys mahdolliseksi kansallisen kaupunkipuiston alueeksi. Selvityksessä on esitelty myös kansallisen kaupunkipuiston oikeusvaikutukset, hyödyt, haitat ja joustomahdollisuudet.
Kaupunginhallitus hyväksyi väliraportin 22.5.2006.
-
Raportti sisältää suunnitelman rännikatujen kehittämiseksi perustietojen ja tavoiteasetannan pohjalta. Suunnitelmaan kuuluu myös ehdotus vaiheittain etenemisen aikataulusta. Kehittämällä rännikatuverkostoa osana keskustan katu- ja kevyen liikenteen verkkoa edistetään kaupunkikuvan kohenemista ja liikenneturvallisuutta, sekä tuetaan keskustan kilpailukykyä, vetovoimaisuutta, sosiaalista sisältöä ja historiallista kerroksellisuutta. Rännikatuverkostoa kehitetään suunnitelmallisesti katujen ja kortteleiden sekä nykyisistä että tavoitteellisista lähtökohdista.
Kaupunginhallitus 17.10.2005 (§ 556)